Vanhan kartan kehystys

Eräs asiakkaamme on keräillyt harvinaisia vanhoja karttoja, ja tällä kertaa saimme kehystettäväksi 1600-luvun puolivälistä peräisin olevan Ingrian eli Inkerin aluetta esittävään kartta-aukeaman. Näkyviin kehystyksessä päätettiin jättää vain päällilehti.

Kehykseksi valittiin kantikas musta kapeahko vitriinikehys Wernerin 514-2. Sillä kartta ei tietenkään saa osua lasiin, ajateltiin apulistaksi ensin kyseiseen vitriinikehykseen kuuluvaa mustaa puista apulistaa, joka kuitenkin vaihdettiin korkeaksi EconoSpace-muovikorokkeeseen välttääksemme apukehyksen puun ligniinien siirtymistä aikojen päästä teokseen.

Lasiksi valittiin kirkas lasi näkymättömän tai UV-suojatun lasin sijaan, sillä teoksen ripustus ei ole altistava karttaa suoralle auringonvalolle.

 

Karttapaperi sivuineen oli hyvälaatuista ja jämäkkää.

Ensin otin työn mitat. Käytin karttaa käsitellessäni puuvillahanskoja, jotten sotkisi siihen käsistäni rasvaa tai likaa.

Taustapahviksi valitsin 3,2mm paksun täysin happo- ja ligniinivapaan Finnboard-pahvin.

Konservoivaan kiinnitykseen käytettiin tällä kertaa pari pitkää suikaletta kirkasta mylar-kalvoa.

Kiinnitys tapahtui henkselityylillä: toinen suikale laitettiin aukeaman sisäreunan suuntaisesti...

...ja kartta käännettiin alustalla ympäri. Sekä ylä- että alakulmiin kalvon kohdalle laitettiin palasen kaksipuolista teippiä.

Kalvon pää taitettiin taustaa vasten teippiin kiinni ja päälle laitettiin pala teippiä, tässä tapauksessa pH-neutraalia kiinnitysteippiä. Sama tehtiin kalvon ylä- ja alareunalle.

Toinen suikale kalvoa tuli henkseliksi vastakkaiselle puolelle aukeaman sisälle liki reunaa.

Sama kaksipuoleista teippiä käyttävä kiinnitys tehtiin siis kullekin neljälle takakulmalle.

Tarkistin kehyksen pintavikojen varalta ja leikkasin sen työn mittojen mukaan.

Seuraavaksi kasasin kehyksen kulmat.

Tämän jälkeen leikkasin lasin. Alunperin olen opetellut lasinleikkuun lasiveitsellä, mutta nykyään työtä nopeuttaa ja suurien lasien leikkuuta helpottaa Fletcherin seinäleikkurimme. Samalla leikkurilla hoituu myös kaikenlaisten pahvien ja niiden satunnaisten kovalevyjenkin leikkuu vain teriä vaihtamalla.

Pesin lasin kummaltakin puolelta ja asetin sen sitten valmiiseen kehykseen.

Leikkasin mustasta korkeasta EconoSpacesta apulistat, ensin pitkät ja sitten lyhyet sivut. EconoSpacessa on yhdellä pinnalla kuvassa näkyvällä valkoisella teipillä suojattu liimanauha, joka lasiin kiinnitettynä pitää listan paikoillaan.

Kun EconoSpace oli paikoillaan asetin työn kehyksiin varoen ruttaamasta irtonaisen päällyssivun reunaa, ja käänsin sen sitten pöydälle ympäri. Puhdistin viimeiset pölyt työtä kevyesti harjalla pyyhkimällä.

Kun työ oli mielestäni puhdas ylimääräisestä liasta, kiinnitin teoksen pitäen fletcherin taustanaulainta hieman pystyasennossa, jotta niitit uppoaisivat hyvin kehyspuuhun, sillä pahvin ja kehyksen yläreunan väliin ei jäänyt montaa milliä tilaa.

Naulaamisen jälkeen tarkistin, jottei taulun sisälle ilmestynyt mistään muruja tai pölyä. Todettuani työn olevan yhä puhdas laitoin pölysuojateipiksi kiertämään valkoisen leveän kasvisliimapaperin.

Pölysuojauksen jälkeen laitoin taustapuolelle rautalankaripustuksen ja yrityksemme tarran. Työstä tuli kevyt, joten ripustukseen riitti yksi ruuvi per sivu ja perusrautalanka.

Tarkistettuani jotta kehyksen kulmat olivat siistit ja lasi puhdas oli työ valmis.

Olin tyytyväinen lopputulokseen. Kehykseksi olisi toisella asiakkaalla voinut sopia myös jokin koristeellisempikin kehys, mutta selkeä musta kehystys korosti kartan graafista ilmettä. Konservatiivinen kiinnitys on myös aina ilo tehdä. Tässäkin tapauksessa karttaa ei ole siis liimattu mistään kohdasta, vaan sen voi irroittaa yksinkertaisesti irroittamalla kalvosuikaleiden päät taustapuolelta.