Tuotteen suunnittelu - Vinyylilevyn kehystys

 

Tällä kertaa asiakkaamme halusi kehystyttää kummitytölleen lahjaksi tämän lempibändin vinyylilevyn.

Lahjansaaja oli poikkeuksellisesti päässyt mukaan valitsemaan kehystä, ja valikoikin dramaattiseen levyyn mainiosti sopivan kapean, mutta hieman korkeamman kehyksen, sekä levyn etikettiin täydellisesti sointuvan umpimustan paspiksen.

Koska levy itsessään oli jo poikkeuksellisen värinen, ehdotin, että leikkaisimme levylle sen kokoisen ympyrän mallisen paspisaukon punaiselle taustalle, jottei tumma paspis himmentäisi liikaa sen sävyä.

Kuvasta näkee, kuinka musta paspis sammutti ja tummensi levyn väriä suotta liikaa.

Kehystyssuunnitelman läpileikkaus

Laskin kehystykselle mittasuhteet asiakkaan toiveiden mukaisesti, ja mittasin sitten levyn tarkan koon. Saadakseni levyn uppoamaan paspisreunukseensa täydellisesti pienensin saamaani halkaisijamittaa noin kolmella millillä (eli paspiksen paksuus x 2), joka leikkautuisi vinosti pois koko matkalta. Tämän jälkeen leikkasin ympyrän tietokoneohjatulla paspisleikkuri Gunnarilla.

Levyn pyöristetty reuna kävi mainiosti paspiksen vinoon reunan.

Paspisaukon halkaisijamitan tarkka pohdiskelu oli tarpeen, sillä sain leikattua oikean kokoisen ympyrän, joka onnistui ensi yrittämällä. Täten materiaalia ei mennyt hukkaan.

 Tämän jälkeen asetin tarkasti päällekkäin punaisen taustapaspiksen, tumman paspiksen ja levyn.

Piirsin levyn keskustan reiän kohdalle lyijykynämerkinnän haaraniitille tehtävää reikää varten.

Sitten leikkasin merkin kohdalle haaraniitin väkäsen mittaisen viillon kirurginveitsellä.

Haaraniitin viillon leikkasin sekä paspiksen että taustapahvin lävitse, jota kiinnityksestä tulisi tukeva.

Seuraavaksi kiinnitin paspiksen toisiinsa liimalla ja kaksipuoleisella teipillä.

Tumma paspisreuna oli kapea eikä siihen kohdistuisi paljoa rasitetta, joten kiinnitykseni oli riittävän kestävä.

Annoin liimalle aikaa kuivua, ja leikkasin siis sillä välin työhön kirkkaan lasin, sekä leikkasin että kasasin kehyksen.

Ennen haaraniitin asettamista puhdistin vielä varovasti levyn kummatkin puolet pölystä mikrokuituliinalla.

Pelkästään haaraniitillä keskiosasta kiinnittäminen on konservoiva tapa kehystää levy - sen voi irrottaa pahvista koska vain.

Laitoin haaraniitin viillon läpi ja taivutin sen väkäset tiukasti sivuille. Kun kiinnitys oli mielestäni tarpeeksi jämäkkä, käänsin pahvit ja asetin väkästen päälle vielä reilun palan kasvisliimateippiä pitämään väkäsiä paikoillaan.

Valmis sisältö -  ja sen alla lisänä toinen taustapahvi, jottei niitin kiinnitysjälki jäisi näkyviin.

Jottei levy osuisi lasiin, käytin huulloksen alle piiloon jäävää kapeaa mustaa econospace-muovilistaa korokkeena. Ennen econospacen leikkaamista mittoihinsa pesin lasin molemmin puolin.

Leikkasin kullekin sivulle tismalleen sopivan palan - ensin yhdet vastakkaiset sivut ja sitten toiset. Lasiin kiinnitettävä liimapinta on kuvassa näkyvän valkoisen muovin alla.

Kun econospacepalat oli kiinnitetty, katsoin kehyksen oikealta puolelta mitkä olivat mielestäni kuvioiltaan kauneimmat kulmat. Nämä määrittelivät kehystyksen yläreunan, sillä työ oli neliö.

Vaikka kehys oli pieneksi kapeaksi kehykseksi tavallista korkeampi, nosti ylimääräinen taustapahvi työn juuri sen verran kehyksen reunan yläpuolelle, että käytin työn naulaamiseen flexible-taustanauloja. Katsoin viimeisenä jottei kehyksen sisään jäänyt pölyä tai muita roskia, ja että levyn tekstit olivat suorassa linjassa.

Pölysuojateippauksen jälkeen laitoin tauluun rautalankaripustuksen ruuveilla. Viimeisenä silauksena tarkistin, että kaikki kehyskulmat olivat siistejä. Tarvittaessa laitoin niihin sipauksen tummaa väriä.

Valmis kehystys edestä

...ja takaa.

Kehystys oli mielestäni onnistunut kokonaisuus ja sekä levyn henkeen että asiakkaan tyyliin sopiva.

LP:n onni on myös sen pystyasennossa säilytys, jolloin levyn tulisi säilyä käyttökelpoisena.